*

Tekstiseikkailu Lähes sataprosenttisesti parratonta pohdintaa yhteiskunnasta.

Kaikki blogit puheenaiheesta Kuolema

Tapetaan vain huvin vuoksi

Olkoon tämä Pääsiäissaarnani Teille hyvät lukijat.

Pitkähän tästä jälleen tuli ja hyvin lennokas. Lue jos jaksat? Koittelen jälleen sananvapauden rajoja. Jos Uuden Suomen toimitus tämän poistaa, niin en ole pahoillani, sillä tekstini tulee sydämestä ja huolesta maailman menosta, joten ajatuksen juoksuani voi olla vaikea ymmärtää.

Tästä se alkaa…

Suomessa asuu omalaatuinen kansa

Näin Kalevalan päivän kunniaksi on hyvä muistuttaa päättäjillemme, millaista maata ja kansaa he oikein johtavat.

 

Tarvetta asian muistuttamiseen näyttää olevan, sillä päättäjillä näyttäisi olevan hukassa sekä johtajuus että minkälainen kansa täällä asuu.

 

Johtajuus-asiassa heitä en voi auttaa, mutta kylläkin voin kertoa, minkälaista kansaa he johtavat.

 

Äidin viimeinen joulu

Äitini oli hyvin sairas, siksi olin päättänyt viettää hänen ja isäni kanssa heidän viimeistä jouluaan entisellä maatilalla ennen heidän joutumistaan palvelutaloon. Talo oli kuulunut sotien jälkeisellä ajalla karjalaisille siirtolaisille ja oli tyypillinen asutustila, jossa oli ollut vähän viljelysmaata ja muutama lehmä. Kuusikymmentäluvulla talon karjalainen isäntäväki  kuoli, ja perikunta halusi pientilan myyntiin. Vanhempani hankkivat tilan haltuunsa isäni äidiltään saaman perinnön turvin. Heidän tarkoituksena oli ollut viettää siellä eläkepäiviään niin kauan kuin voimia riittäisi.

Keep It Simple

MItä ajattelet siitä, että yhtäkkiä tulisi joku ja tappaisi?

— Ai minut tai jonkun tuntemani? No niin ei käy, en pelkää. Sitä paitsi en muutenkaan pelkää kuolemaa. 

Et pelkää?

— No en. Synnyin, koska äiti ja isä niin halusivat. He kuolivat ja tiedän, että ei minulle käy sen kummemmin. Ei siinä ole mitään pelkäämistä. Elävänä oleminen ja tällaisilla ominaisuuksilla kuin me ihmiset on kyllä ihmeellinen asia. Mutta ei se lopu ennen kuin loppuu, eikä enempää tarvisekaan tietää. Keskityn elämään. 

 

 

Pakolaisvirran hillitseminen olisi kaikkien etu.

Valitettavasti mailmalla tapahtuu ikäviä asioita ja ihmiset joutuvat lähtemään kodeistaan. Joukossa on todellisen avun tarvitsijoita mutta myös ns. elintasopakolaisia. Pakolaiset eivät ole kategorisesti joko hyviä taikka pahoja, he ovat ihmisiä eri lähtökohdista. Pakolaisia on niin paljon, että joukkoon mahtuu myös mädät omenat jotka pilaavat muun joukon maineen.

 

Olen kovasti koettanut miettiä ratkaisua ongelmaan ja lähes aina päädyn samaan lopputulemaan. Ihmisiä on autettava.

 

Liikenneraivolle oikeudelta ymmärtämystä

Eilen menehtyi pyöräilijä, joka jäi ilmeistä tarkoituksella päälle ajaneen autoilijan uhriksi. Rikosoikeuden professori arveli, että tuomio jää alle 2 vuotta ja menee ehdonalaisen puolelle. Tässä kulkee tahallisuuden ja välinpitämättömyyden välinen raja. 

Olen itse ajanut työ- ja vapaa-ajan matkoja kaupungissa yli 40 vuoden ajan kilpa- maasto- ja kaupunkipyörällä. Liikenteen määrä on muuttunut ja käytös liikenteessä on muuttunut. Autolla ajaessa pystyy päivittäin huomaamaan, että jos antaa äänimerkin, niin useille se on v..ttuilua. Kuitti seuraa kiilailuna tai käsimerkkeinä.

Mutta entäs iäisyys?

Kirjoitin aamusella pienen jutun merkityksestä. Jostain syystä tässä minulta kaivattiin erityistä kannanottoa ikuisuuteen. Ja kuin sattumalta tämä pyyntö herätti nopeasti moniakin ajatuksia. Jo ensireaktioni oli mielestäni tarpeellinen. Ikuisuuden sijasta on hyvä katsoa niukkuutta. Sillä pidän ikuisuutta aiheena johon tartutaan tarpeettomalla innolla ja turhalla pömpöösiydellä.

Minulla on kaikki valta

Vaalit on käyty ja valta on vaihtunut. Uudet ministerit on valittu ja valta tuo vastuun tullessaan. Katsomossa on hyvä kukin vuorollaan huudella. Se on demokratiaa.

Uudeksi liikenne- ja viestintäministeriksi  nostettiin Anne Berner. Sitoutumaton, mutta keskustaan liittyvä ministeri kertoo Suomenmaa-lehdessä elämästään. "Teini-ikäisenä minulla oli mieletön ajatus, että joku selvittää miksi ihminen on kuollut hän on kertonut nuoruuden haaveammatistaan Lions Clubilla pitämässään puheessa."

Onko Sinulla ollut vastaavanlaisia ajatuksia ?

LifeStyleBlogi Keski-ikäinen miessinkku ja Kuolema

Minulla ei ollut aikaa ennen syntymääni ja se lakkaa olemasta kuolemani jälkeen. Aika on inhimillinen mittari, jolla me hahmotamme ympärillämme olevaa todellisuutta, kukin omalla tavallamme. Se on silti aina matka. Aika on minulle elämäni mittainen matka.”

Lainaus on toisesta blogistani Aika = matka.

Malmin sairaalassa kohdellaan vainajia ja omaisia asiattomasti

Enoni kuoli Malmin sairaalassa pari viikkoa sitten, omien elämäntapojensa tuloksena. Seuraavana päivänä meillä oli mahdollisuus jättää hänelle hyvästit.  Jo kuoliniltana meille kerrottiin, että vainaja ei mahdu kylmiöön, enoni oli todella iso.  Puhelimessa olleet eri hoitajat tekivät asian hyvin selväksi meille. Kyseessä on ONGELMA ruumis! Heille hirvittävä vaiva ja epämiellyttävä asia hoitaa.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä