Tekstiseikkailu Lähes sataprosenttisesti parratonta pohdintaa yhteiskunnasta.

Kaikki blogit puheenaiheesta Suomen puolustuskyky

Puolustusvoiman vuoden 2017 sotaharjoituksista on lähes puolet vielä salaisia

Tasavallan presidentti ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta linjasivat Suomen osallistumisesta kansainväliseen koulutus- ja harjoitusyhteistyöhön 18.11.2016 pidetyssä kokouksessa, ja puolustusministeri päätti 25.11.2016 puolustusvoimien kansainvälisen koululutus- ja harjoitussuunnitelman hyväksymisestä vuodelle 2017. Harjoituslista, jonka oli laatinut pääesikunta 30.9.2016 päivättyyn asiakirjaan, ei tiettävästi muuttunut poliittisessa prosessissa.

Miksi Suomen alueellinen puolustusjärjestelmä kaipaisi oikein uudistuksia?

Olen kirjoittanut tällä blogipalstallani muutamassa kirjoituksessa Suomen alueellisesta puolustusjärjestelmästä vanhentuneena maanpuolustuksen perusratkaisuna, ja olen saanut noissa kirjoituksissa esittämistäni näkemyksistä kovasti kriittistä sähköpostipalautetta.

Palautteen perusteella näkemyksiäni on syytä käsitellä vielä perusteellisemmin tällä blogikirjoituksella. Kirjoitus on pitkä ja tarkoitettu ensisijaisesti niille lukijoille, joita puolustusjärjestelmiin liittyvät asiat todella syvällisemmin kiinnostavat.

Ovatko jotkin noista sanat, jotka jäävät historiaan?

My good friends, this is the second time there has come back from Germany to Downing Street peace with honour. I believe it is peace for our time. We thank you from the bottom of our hearts. Now I recommend you go home, and sleep quietly in your beds.” lausui Iso-Britannian pääministeri Neville Chamberlain saapuessaan Münchenistä Lontoon Hestonin lentokentälle 30.9.1938 kädessään Hitlerin kanssa solmittu sopimus, joka antoi Saksalle oikeuden liittää Tšekkoslovakian saksankieliset sudeettialueet Saksaan.

Alueellinen puolustus - antaako se enää vastauksen puolustuksemme haasteisiin?

Vi kan försvara oss mot ett angrepp med ett begränsat mål. Vi talar om ungefär en vecka på egen hand.

Ruotsin puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson arvioi noilla sanoilla vuodenvaihteessa 2012-13 Ruotsin kyvykkyyttä puolustaa itseään (SVD 30.12.2012  ja HS 4.1.2013).

Mikä on Suomen todellinen nopean toiminnan valmius varusmiespohjalta?

Sanomalehti Keskisuomalaisessa (KSML) oli tänään 12.8.2016 lehtijuttu otsikolla ”Rintamalle passitus vasta kuukausia valan jälkeen”, jossa käsiteltiin varusmiesten osallistumista taistelutehtäviin, mikäli maahamme kohdistuisi aseellinen hyökkäys. Suomella on ollut reserviarmeijaan perustuvassa puolustuksessa vaikeuksia luoda uskottavia nopean toiminnan joukkoja, joiden taisteluvalmius olisi saavutettavissa tunneissa tai korkeitaan muutamassa vuorokaudessa. Puolustusvoimissa vastausta ongelmaan on nyt haettu varusmiehistä.

Hankoniemi Baltops-harjoituksen maihinnousupaikkana on tarkkaan harkittu

Tämän vuoden Baltops-sotaharjoituksen Suomen osaharjoitus käynnistyi eilen Hankoniemellä ja Hangon läheisellä merialueella. Hankoniemen Syndalenin harjoitusalueella harjoitellaan ensisijaisesti maihinnousua yhteensä kahden vuorokauden ajan. Suomi toimii tässä osaharjoituksessa isäntämaana noin 600 sotilaan vahvuisen amfibio-osaston maihinnousulle.

Ulkoministeri Lavrov sanoi viimein, miksi Suomen tulee liittyä Natoon

Suomen ulkoministeri Timo Soini on tänään ja huomenna kaksipäiväsellä vierailulla Moskovassa. Tänään hän tapasi Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrovin.

Lehdistötilaisuudessa kuultiin sellaista, mitä venäläisen ulkoministerin suusta ei yleensä kuulla. Oliko Lavrovin lausuma tarkoituksellista vai freudilainen lipsahdus, aika näyttää. Todennäköisesti tarkoituksellista.

Edes uusilla hävittäjillä Suomi ei tule hallitsemaan ilmatilaansa

Venäjä on luonut 2000-luvulla länsirajalleen etuvartioketjun, joka yltää Välimereltä Barentsinmerelle. Runsasta aseistusta sisältäviä etuvartiopisteitä ovat Tartusin alue Syyriassa Välimeren itärannalla, Krimin niemimaa Mustallamerellä, Kaliningradin ja Pietarin alueet Itämerellä sekä Murmanskin alue Barentsinmeren rannalla.

Suomi on ilman EU:n sotilaallista turvatakuuta

Näin on mikäli uskotaan europarlamentaarikko Henna Virkkusen sanaan. Pariisin terrori-iskujen jälkeen Ranska aktivoi ensimmäistä kertaa Euroopan unionin turvatakuut, pyysi muita jäsenmaita tuekseen ja myös sai kaikilta yksimielisen tuen. Myös Suomi vastasi myöntävästi mutta samalla esiin nousivat oman lainsäädäntömme puutteet. Apua Suomella ei silloin ollut luvassa, eikä ole nytkään.

Estääkö Venäjä Suomea hankkimasta pitkän kantaman ohjuksia?

MTCR-sopimus (Missile Technology Control Regime) on sopimus, jolla rajoitetaan ohjustekniikan siirtymistä sopijamaista muihin maihin. Sopimus koskee ballistisia ohjuksia ja risteilyohjuksia. Sopimuksen on tällä hetkellä allekirjoittanut yhteensä 34 maata mukaan lukien myös Yhdysvallat ja Venäjä.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä